Kärttyisä ukko Arthur (Terence Stamp) ei ymmärrä vaimonsa Marionin (Vanessa Redgrave) halua itsensä nolaamiseen sillä sitähän se nyt on, kun seniori rokkaa pikkutuhmia biisejä hupsussa iltapäiväkuorossa, vaikka Marion sanoo sen olevan vain elämää. Lopulta Arthurillekin on Marionin mykkäkoulu sittenkin äänijänteiden harjoittamista pahempaa, joten tehdäkseen kuolemansairaan vaimonsa onnelliseksi ja kunnioittaakseen tämän tahtoa, taipuu rautavaarikin musiikin vapauttavien vaikutusten vastentahtoiseksi uhriksi. Kuoron vetäjä Elizabeth (Gemma Arterton) kuulee musiikin sykkeen syvällä Arthurin mielessä, eikä suostu antamaan periksi tämän itsepintaiselle tunteidenvastaiselle taistolle. Elizabethin ja Arthurin epätavallisen ystävyyden sateenkaarella Arthur löytää todelliset värinsä ja avaa sydämensä laululle. Koskaan ei ole liian myöhäistä astua elämään.